| vv | vv | vvv | | |
 


  << Previous Topic | Next Topic >>Эхлэл  

...

March 21 2001 at 7:49 PM
No score for this post
  (Login erhem)
Forum Owner
from IP address 63.227.158.27

(v )

Germand baidag olon ayalliin towchoonuudiin neg ni mash hyamd uneer Turk yawuulah bolsniig neg naiz mini olj medeed nadad duulgaj bilee. Turk oron. Bi ene ornii talaar yu medeh bilee. Germand baidag Turk ajilchid, bas Galatsaray gej holbombogiin bag, Anglichuudiig Ankarad zodson gesnee ooriig bodoj chadsangui. Tegeed Internet orj gants hoyor web huudas hailaa. Seldjukuud , Ottamanii ezent uls Osmanii ezent uls geed ih l bayalag tuuhtei bolohiig ni medlee. Surguulid baihdaa Turegiin ezent uls , Orhonii hondiin bichees geed l uzej baisnaa sanalaa. Manai Mongol hel bol Altai yazguuriinh. Turk heltei garal neg gej haa negtei unshij baisan shig. Germand baidag Turkuud ee gej bainga l hel amand orootsodloj baidag uls. hajuugaar ni Kurduud gej neg nohduud. Har tamhinii heregtei dandaa l holbogdono. Baruunii zarim hotod Turkiin shorond olon myanagan horigdogsodiig zui busaar tamaldag tuhai eldew paiz bichsen Kurduud haaya taaralddag l yum. Turk turk. Tedniig Mongoloos irsen gej hen ch helj chadahgui. Uchir ni ted yag l Itailud shig eswel Isapniud shig Omnod Europjuu haragddag yum . Ted nadaa ingej heldeg yum :'Myangan jiliin omno bid ta nar shig onigor nudtei baisan yum. odoo bid nar holildood shal oor bolosn baigaa biz dee' gene. Neeree l slawyan ch bish, arab ch bish ih l sonin haragdatsaana. Bi tedend ' Ta nariin owog deedes chini manai Mongoliin haanii tomriig beltgej ogdog booluud baisan yum gene lee' gej tedneer tohuurhahad mani ers oodoos :'Harj baigaa biz dee . Turkuud ertnees tomor, chuluun edleldee garamgai baisan yum' gej am tagladag bailaa. Bas namaig Mongol sonin unshij baigaag harchihaad ta nar Orosoor bichdeg yum uu gej asuuna. Uchriig ni tailbarlah gej boon yum bolno doo. Er ni Germand baigaa Turkuud mash ih baruunjsan uchiraas tednees jinhene Turkuudiin talaar medeelel awch bolohgui yum baina gedegiig bi uhaarasan baisan yum aa.

Turk ruu nisew.

Germanii omnod zugiin neg hotoos naiziin hamt Gazriin Dundad tengisiin ereg deer orshig Antalya gej hotiin zug 4 tsag nislee. Ongots ni shine bogood tohilog yum. Uilchlegch nar ni namhan ih tsewerhen huwtsaalasan bailaa. Germanaar ayalgatai ch gesen sain yarih yum. Buudal ni orchin yueiin tom ajee. 1 dawhar ni ger mayagiin dugui bogood dotroo ertnii Greekiin uran barimaluud bolo uran zurguudii yag l muezi mayagaar bairluuljee.

Passportiin shalgalt.

Bidnii passportiig uzeed ihed gaihatsgaaj baiw. Tegsnee tsaashaa tsagdaagiinhaa tasag ruu awaad orchihloo. Butsaj ireed nadaas ta haanaas irsen be gej hazgai murui angliar asuuj baina. Bi Mongoloos irsen. Germand surdag oyutan gelee. Vizee Berlinees awsan buh yum jin tan baih yostoison Ingeed butswal yana gej aij l bailaa. Mani ers Mongolia gej ner neg jagsaaltnaas haigaad bailaa. Tolgoi segsreldene. 2.86 bololtoi computer tachignuulaad l. Ed nar mongo neheh geed baina uu daa gej bi hardan bodloo. Hamt irsen German juulchid bugd l shalguulaad ongorson ba bid 2 iig gaihan harah ni ewgui. Udaj udaj :'aan Mogolstan' gej duu aldatsgaaw. Tegnsee tanai ulsiig chini Mogolstan gedeg yum gej medemhiirew. Bi tiim baih uchirgui ' Our international, official name is Mongolia' gej helengee Passportiinhoo nuuriig zaalaa. Mani er yojlongui ineesnee 2001 onii 1 sariin 4 nd orow gesen tamga darsnaar Turked hol tawih erhtei bolow oo.

Huwaarilgagdsan ni...

Garaad bichig barimtaa uzuulen baij suuh autobusaa olj awlaa. Turk mash dulaahan nartai tselmeg bailaa. Mongol maani sanaand orj baina. Ergen toiron dalduu mod tarisan ni uzesgelentei. Daraagiin ongostoor Germanii oor hotoos Mongolchuud irj Mongolchuudiin bag belen bolow oo.

Turked hun bur sayatan.

Ta buu gaihaarai. Unendee Turked hun bur Turk Lireer sayatan yum. Ene orond mash huchtei inflyazi yawagdsanaas 1 DM (oiroltsoogoor 0,5 USD) =333,000,000 TL (Turk Lira) . Ene ni neg tsagaan talhnii une ajee. Hamgiin baga mongonii desgert ni 100,000 hamgiin ih ni 10,000,000 iin dewsgert.

Zochid buudal

Dalain ereg (Belek gesen baih aa) deer orshig negen tom zochid buudald ochloo. Manai Chingis zochid buudlaas arai baga yum. Dooroo basseintei, sauntei. Uilchilgee ih tohilog. Ogloo, oroin hoolond niiteere orno. Zoogch baihgui. Zusgailan zassan shireenees hun bur durtai zuilee husseneer awch idne. Harin zaalnaas yum awch garahiig horiglodog yum baina. Hool ni uneheer sain. mah ih idne. Mahassan bid hed yostoi l shono met mah ruu ni dairch garaw aa. (Germand mah mash unetei baidag) Oroonii tsonhoor dalai haragdah ni bahdam. Yamar ih uzesgelen be gej ooriin erhgui duu aldmaar. Oroondoo cabeliin zuragttai.Tuugeer ni BBC, CNN, Germanii suwguud, Turk suwguud mon Orosiin RTR gardag bailaa. Bid ch Oros suwgiig ni golchilon uzew. Yag l MOngold baigaa ch yum shig. Orosoor newtruuleg uzehed saihan bailaa.Yostoi l bagiin yawdal sanaand orj bailaa. Zochid buudliin managementeer Turkuud sain yum baina gedeg dugneltiig bid hed ter oroidooo gargalaa.

Neeltuud...

Mongol helend baidag olon ug ijil utgatai bolohiig medlee. Arslan, Han, Har, Arhi (raki), tsai , Bayar, Erdem geh met. Mon ter orchmiin nutag ni ertnii Greekiin nutag baijee. Haa saigui Gerkeer bichsen bichees buhii hana , haalga, arhitekturiin uldweruudiig juulchdad zoriulan uldeejee. Greek bichig ni kirill bichigtei tun tostei bolohiig anzaaraw.

Baigaliin negen gaihamshig buyu Pamukkale

Bid baigaliin negen owormots togtost buhii gazar ochij uzlee. Negen tom shohoin uul baih bogood yag l hunii garaar zassan met bad-nuudtai aj. Yanz buriin haluun , huiten rashaan gunees ni bolon oroigoos ni garch irdeg ajee. Uund orson hun 10 nasaar zaluujdag gesen domog yaria hurtel garsan baijee. Manai erinees omnoh yed ene uuliig id shidtei uul, usiig ni ariun us gej humuus itgedeg baijee. Gazar burees owchind shanalsan humuus ene usand oroh gej zutgedeg baij. Zarim ni ch jaahan ilaarshidag baij , harin ihenhi ni gazriin urtiig daalgui nas bardag baijee. Tedgeer nas baragchidada chuluugaar jijig bunhan bairdag baij. Neg buten hondii duuern tiim bunhan baihiig olj uzew. Aimshigtai ch yum shig ih sonin. Nar neg l sonin ongogui bolchihson met egrne toiron gerelteed ch baih shig ihee ertnii ulsad irchihsen met ih l sonin setgegdel toroh awai. Ene chimeegui hotiin ihenhi bulshnuud tonogdjee. Edgeer dotor Mumi baidag eswel Esusiig iimerhuu gazar l orshuulsan baih gej Germanuud yariltsaj bailaa. Nicolaus ene nutgaas garaltai gej ted itgedeg yum shig nadad sanagdsan.

Arena

Ug uulaas holgui ertnii neg ni teatr baih bolgoo. Hichneen zuun jiliig eleesen bolo gemeer. Dainii hold surhii suidjee. Bi tuuniig Gladiotoruud tulaldaj baisan Stadionii neg jijig huwilbar gej todorhoilow. Bagana burdee grekeer bichjee. Ihnehi ni tanil usegnuud baih tul ihed bayasaw. Uzeed uzeed hanashgui bolgoo. Yag l ertnii Greekd bui met ee.

Dalai uzsen mini

Bid ehelj shono ochloo. Dalai shuugui, turhreen. Bagaas ochij uzehiig morooddog baisan ih Dalai. Sartai saruulhan shono bailaa. Bi 'yamar romantik yum be' gej helew. Getel ohiuud ugui aimaar baina. Dalain gunees bidniig neg yum haraad baina gej shiwegneldej bailaa. Ingeed zawind suugaad chigeer seluurdwel Margaash gehed l Egipet orno doo gej erchuud bid yariltssaar saran awhaig tusgal deer naaduulsan ih dalaig orhin odloo. Daraa ni bid dahin dalai orloo. Tertee monh tsast uuls sunderlene. Narnii tuya dalai deer shargaltan gyalalzana. Agaar ni chiherleg, nyaluun.

Antalya ruu ayalaw.

Daraahi negen odor bid uulan dunduur Antalya hotiin zug hodolloo. Zamd taaraldsan uul, tal nutag Mongoliig mini snagduulna. Yag l Sanzain amralt ruu eswel hodoo yawj baigaa yum shig sodon setgegdel torno. Zamd neg nuur taaraldaw. Bi zurgiig ni awah getel 'Mongold enenees goyo nuur zondoo l baigaa boli boli' gew. Neeree ch bi hotoos garj uzeegui Ulaanbaatariin unagan irgen tul tiim baih gej l bodloo. Dalain ereg deerhi Antalya hot . 5-6 dawhar yag neg ijil zagwariin baishinguud towdoo baih yum. Haaya neg etgeed hiitstei baishin taaraldana. Mon ooriin gesen ger horoolol buhii yum. Gudamjnuud ni bohir Yag l manai aimgiin tow shig yum gej hamt yawaa neg maani helew. Humuus ni targan tsatgalan bolowch baliarduu ajee. Saaral, hirtei ch yum shig. Baishinguudiinh ni shohoi nurj unasan baih ni orowdoltei. Guzdamjaar ni dandaa huuchin mashinuud yawna. Lada, Fiat usreed l Germanii huuchin Benz, tegeed Turkiin Lizenziin traktor ih yawna. Huuchin huuchin Lada mayagiin jijig mashinuudiig harj baihad martagdsan auylguu egshiglej bailaa. Mongold bol odoo hen ch iim mashin tooj unahgui gedeg deer bugd sanal negtei bailaa.

Zeeliin gazar...

Yag l Mongoliin baraan zah shig. Gadaadiihan ih yawna. Bidniig 'Yopon Yopon' gej urij zalaad l tsai uu, yum aw geed l. Zarj bui baraa ni bugd huuramch, tegeed unetei yum. Uzeh bolgondoo l yamar neg gologdol iltuuleh ni zugaatai ch yum shig. End jinhen naimaatsana. Germanuudad ih sonin baih shig. Germanuud tedentei ihed deerelhuu haristaj bailaa. Tsaaduul ni ch gej yanz yanz bolood neg dolignood neg haraagdaa l baih yum. Bi uzej uzej turiiwch awah bolloo. Uniig ni asuuwal 40 DM gej baina. Bi uneti baina geed ergetel araas barag l zuurch awah ni eee.Zaawal zarah gej zuteed baih ni ih towogtei bailaa. Tsgadaa nar ni tooh ch ugui yum. Yarisaar baij 20 DM aar awlaa. Olsood hool ideh bolloo. Guyanzand hoonoo tses gej yum baisangui. Une ch baihgui. Bas l luiwarduulah wii gej bodloo. Hoolnii une asuuwal 7 EDM gej baina. Yag Turkuudde bol 2 DM aar zardag bololtoi. Gadaadiin l hun bol yumniihaa uniig hed dahin heldeg ni zohimjgui sanagdlaa.

Tsainii mongo.

Turkuud hunees tsainii mongiig ichsen shinjgui nehseer baigaad awdag ni zalhmaar. Mani met yaduu oyutnuud ni guriigeed l yawaad bailaa. Yamar yaduu Yoponuud we gej bidniig bodson baih daa. Gudamjind yawj baital neg hirendee bairgdsan awgai ireed nadaa neg urgamal ogood ' howon ' gej angliar hellee. Neeree harwal howon met sewsger tsagaan zuli nawchnaas ni tsetseglesen ajee. Ih l sonirhon awanguut ineej baisan tzsarai ni huwirch shuud l ' klein geld ,money' geed German, Angliar holin baij mongo nehlee.

Taxi barisan ni...

Taxinii buudal deer ochwol tal talaas jolooch nar guilden irj manai taxind suu geed bulaatsaldah ni holgui yum bolow. Bi ch tednees auigaad Taxi d suuh bodloo shuud orhiw.

:
:
:
( - v)

Autobusnii uilchilgee

Bi deer taxinii tuhai oguulsen. Odoo autobus ni herhen uilchildeg talaar harsanaa yariya. neg tomor bosgood deer ni boroonoos haah haaltarhuu paner bosgoson baidag bailaa. Ter ni autobusnii buudal yum baina. Autobus ni togtson tsagaar irdeggui ba zarimdaa 2, 3 tsag huleeh hereg gardag yum shig. Antalyagiin autobus yamar baidgiig uzej mel gaihaw. Uchir ni Ulaanbaataraar duuren dawhilddag mikrobusnaas yalgarah yum alga. Arai jaahan tom gehdee huuchnii PAZ autobusnaas jijighen yum. Tsagaan yum uu saaral yum uu bi ongiig ni eroosoo yalgaj chadsangui.

Oroin Klub

Oroig bid neg ulaan bulanarhuu klubd suuj ongoroow. Uzegchdiin dund bingo, eswel Hollywoodiin kinonuudiin daguu asuult hariultiin temtseen yawuulj bailaa. Zoogch bain bain biden deer ireed bidneer yum awuuhalah geed l zutgene. Bid us zahialaw. Busad ni bidnii hetewchnii hirees hetersen unetei baisniig unshigch ta oilgono bui zaa. Club haagdah bolmogts bidniig 23 tsagt dor Bar-d boloh shoniin diskond uriw. Mani hed ch Top Ten shig yum baigaa baih, yawch Germanii uitgartai Kneipe (pub) , Diskonoos deer baij taarna gej hooron bailaa. Ohiduud maani Mongol huuhnii goo uzesgeleng ilerhiilehuitseer huwtsaslaj zaluuchuud bi jiriin jins, podwalka uglasan bolood garch ogowoo.

Diskond orson ni...

Jiriin l neg bar baina. UB hotiin 50,000 tiin gudamjnii muhart baidag barnaas yalgarah zuil haragdsangui. Yahaw bid nar orj irsniih geed kockteil, piwo une hairlahgui awaad suutsgaaw. Uitgartai, udaawtar German aya yawna. Tsoon heden Germanuud durtai ni argagui bujiglene. Harin orosuud mon l bidnii adil uitgarlasan yanztai iim tiimee zuil yarilatsana. Bidnii tsusiig orgiluulj chadah huchtei, hurdan aya heregtei bolohiig bid shuurhai huraldaj todorhoilood negiigee DJ ruu elch bolgon zarj duu zahialuulaw. Ta buhen medeh bolow uu Germanii neg hamtlagiin Chingis.., Chingis Chingis khan geed neg duu baidag daa. Ter duug Moscow tei mix bolgood neg aya tawiw. Bid hed ch uraldan bosood bujigiinh ni talbaig ezegnehen bujiw.Germanuud suuchihlaa. Tedend denduu hurdan sanagdsan bololtoi. Orosuud bayarlaldaj ineelden baiw. Bid hed ch holsoo gartal sawchaad, Mongol hun daitahdaa ch ter bujiglehdee ch ter eremgii baidag gedgiig notolj awaad oroonuudiin zug joloo zaltsgaaw.

Tomor haanii tuhai.

Mongol gej yamar uls baidgiig tailbarlah hereg garwal ehleed zaawal Chingis haanii tuhai heleerei. ta ur dung ni hurdan medeh bolno. Harin Afrikiin har aristnuud ter talaar sain meddegui baih. Arabuud bugd Chingis haan daraa ni Khulegu gej helne. Tednees ta Huwilai yum uu Bat haanii tuhai asuugaad yamar ch nemergui ted yu ch medehgui. Harin Orosuud bolon Zuun Europiinhontoi bol oor hereg Chingis haan tegeed Bat haan. Hyataduud, Yoponuud, Solongosuud bol Chingis daraa ni Hubilai. Chingis haanaas gadna bas neg aldart hun Region burt baigaag anzaarsan baih. Tegwel ter hun ni Turked Dogolon Tomor haan (Temerlan) boldog yum. Otmaniih ni ezent uls, Konstinapoliig Tomor haan but nirgej baijee. Medeej bi ter hargislalaar baharhah gesengui zugeer l tuuhiin barimtiig sohson hereg ee.

Torgon hiws.

Bid neg hiws urlaliin gazar ochloo. Bugd gar ajillagaatai yum. Ehnii oroond tosgonii Orosuud shig tolgoidoo alchuur zangidaj, urt alag yubka omsson bandgar Turk awgai huuhnuud bohiin suuj saturka (myandsan utas)-iig hirlen tatsan sambar deer uigaguigeer nooson utas chigjin bailaa. Ene ni ali ch Aziin ornuudad elbeg baidag NOOSOOR nehsen hiws bailaa.

(Budag)

Tsaashaa budag gargadag oroond orow. Mash tom zuuhand deer tom tom modon torhon dotor us butsalna. Ug usand yanz buriin urgamal hiih aj. Ali urgamaliig hedii hugatsaagar bailgadag ni nuuts gene. Baigaliin ongonuudiig gargaj awdag yum baina.

(Torgo eereh ni)

Udaahi oroond bid torgiig herhen beltgedegiig nudeeree uzlee. Negen zuiliin awgaldai buyu hur horhoig usand hiij urjuulne. Neg bur ni hushga shig tom. Tegeed howon met tsagaan. Usand udaan bailgaad shuurdehed uzuur garch irne. Tuuniig tatan eerseer torgo bii boldog ajee. Ter torgo ni hyatadiinhiig bodwol buduun iluu chanarlag gene. hushga met zuilees ni 2 km torgon utas eerdeg aj.

(Hiwsnii Marketing)

Daraa ni negen salond bidniig oruulaw. Usee hoish ni samnaj Mafia mayagaar huwtsaslasan Turk er yag l Hollywood iin od shig ayaglaj bailaa. Ter bidend Turkiin torgon hiwsnii tuhai yarij ogow. 1 kw.metr hiwsiig garaar nehehed 2-3 sar zartsuuldag gej hellee. Daraa ni German juulchdiig hiws hudaldan awahiig urialaw. Dundaj une ni 20,000 DM (10,000 USD). uuniig sonsson bid ch ali boloh daruuhan suuhiig hicheew.

(torgon hiwsiig nudeer uzsen ni..)

Mergeshsen heden zaluus yag l gymnastikiin uzuulber uzuulj bui met onooh aldart torgon hiwsnuudee tewrelden orj ireed bidnii omno delgej ehellee. Amid baigali ooroo ter chigeeree orood irew uu l geltei bolow. Uneheer oor yum aa. mash nimgehen. Ar tal, owor tal gej yalgarah yum barag baihgui. Hoyulaa uzemjtei. Yostoi l haadiin heregledeg zuils bailaa. Mani Turk edgeeriig awbal 5 jiliin batalgaa ogno geh met shurguu tailbarlasaar bailaa. Turkiin hiwsnii Marketingee gej. Torgoor hiws nehdeg oor gazar delhii deer bii bolow uu?

Gazriin zurag sonirhson ni...

Bid Turkeer bichij Turked hewlesen gazriin zurag uzlee. Mongoliig Mogolstan, Yakutiig Yakutstan (mash tomoor!), Ungariig Majaarstan, Bolgariig Bulgaristan gej nerlesen baih yum. Yahaw Kazahstan, Turkmenstan ed nar bol O'kei. Harin Eh Mongol ulsiig mini ..stan gej Turked hamaatai met ner ogson ni zohimjgui gej uzej baigaagaa minii bie ilerhiilew. Hamt yawsan Mongolchuud maani ch uuniig demjin bailaa. Ungar, Bulgar 2 negen tsagt Osmanii ch yum uu Otmanii ch yum uu Turkiin ezent ulsiin bureldehuund bagtaj eswel tiimerhuu ayuld ortoj baisan bololtoi. Tomor haan irj Turkuudiig salam tsohisnoor Bulgar, Ungar 2 auylaas awragdsan baij boloh yum gej bi taamaglaw. Harin Mongol ni Osmanii bureldehuund hezee ch baigaagui yum. Bas neg sonirholtoi ni tend Hyatadiig Chin Khalka... geh meteer bichsen baij bilee.

Augaa ih udirdagch Ataturk.

20-r zuunii eheer Azi, Afrik, Europa 3 tiwiig holbon olon zuun jil orshson Otmanii ezent uls moholdoo irjee. Omnod hesgiig ni Italiud, Baruun hesgiig ni Grekuud bas oor haanahuud ch bilee zuun, hoid hesgiig ni huwaan awch ezemshij baijee. Ter yed Ataturk todron garch irsen yum baina. Mani tsereg er armiig gartaa awch, ard tumnii demjilegiig olj chadsanaar daisnuudaa udaa daraalan yalj nutgaa cholooljee. Ingeed zogssongui ter mash tom reform (shinechlelt) hiisen baina. Laliin shashnii huwtsasiig halj,surguuli baiguulj, latin bichig usegiig awchee. Persiin, Arabiin noloonoos ali boloh tatgalzaj Europchilogdoh ni chuhal gedgiig oilguuljee. Ene hun Turkuudiin huwid undesniih ni baatar yum baina.

Ber guih yosnii tuhai...

Turkuud gerleh zanshil ih sonin. Yalanguya hodoo tosgondoo. aaw eejuud ni huugee eswel ohinoo hentei suulgahaa shiiddeg yum baina. Eregtei taliin ger buliinh ni emegtei tal deer ee ochij yos bolgon tenger hangai yamar baih tuhai yarisnii etsest ohinoo ogooch gej guidag baina. Ohinii etseg ehnii udaa zaawal tatgalzdag bichigdeegui huulitai gene. 2 dahi yum uu 3 dahi guiltan deeree saya neg zowshoordog gene. Gehdee ohin tal zaawal neg altan edlel shaardana. Ireeduin ber buyu ohin ni sanhuugiin hyamrald orwol ug zuilee hereglen mongo bolgohod tustai baidag aj. Hurgenii taliinh ni hosod tusad ni baishin barij ogno eswel hotod oroo holsoldog. Zarim tohioldold baishingaa deeshee neg dawhar nemj baridag yum baina.

Surguuliinh ni suragchid.

Gudamjaar ijil zagwariin saaral pidjak (form) buhii howguud ih guildene. Tedniig harahaar deer yueiin Anglichuud neg iimerhuu huwtsas omsood yawdag baisan baih daa gej bodogdow. Ted odoo alban yosoor 8 jil suraltsdag baina.Huuchin 4 jil baisan yum baina. Togsood deed surguuid orno. Deed surguulia togsood zaawal neg (hodoogiin alslagdsan g.m) gazar 2 jil dadlagaar ajilladag gene. Ug dadlgaaa hiihgui bol diplomoo awch chaddagui yum baina.

Hodoogiin tosgon

Bidnii zamd manai sharga moritiin zuslangiinhtai tostei ezgui baishinguud olnoor taaraldaj bailaa. Tedgeer ni nuudelch, malchin Turkuudiin zuslan gene. Owol bolj seruuswel (+16 +20 grad.) dooshoo buuj dalain ereg deer owoljino. Harin zun bolj halwal (+30 +35) deeshee uul ruugaa garch seruuhen zusdag gene. Ted ger heregledggui bololtoi. Arai tow gazar ni shoroo toos bujignasan, zam ni hagarch ewdersen baidag bailaa. Harin auto zam ni sain yum bilee.

Bankautomat.

Mongonii automatuud tsoon bolowch baih ajee. harin ih uddag bololtoi. Bid tuuniig hashirlaad hereglesengui. Bi ene automatnii tuhai Mongold neg naizdaa tailbarlah gej baahan hogjildson bilee. Magad Europa, Amerikt baidag (eswel ochij uzsen) humuus ene nohor yu yariad baina aa gej hachirhan gaihahgui biz ee.Bankuud ni bugd l Germanii bankuudiig duuraih geed yadchihsan baih yum.

Turkiin eronhiilogch Demeiral gegch Noyontonii tuhai.

Nileen heden jiliin omno l Mongold ene hunii tuhai sonsogddog baij bilee.Ene erhem bidnii ayulj yawsan ter nutgaas garaltai bololtoi. Demeiraliin gudamj, Demeiraliin neremjit gymnasium gesen bichig buhii baishinguud mash olon taaraldaj bailaa. Ene erhem ulaan gerel deer eronhiilogchiin mashin ch busdiin adil zogsoj baih yostoi gesen ' ardchilsan' surgaali aildaj baijee. Gewch ayulgui baidliin uudnees ene bodloo orhison bolno. Ene erhem Europiin holboond Turk ulsiig yaj iij baigaad oruulna daa gej am shud aldsan gedeg.

Turkiin telewizeer...

Bid ontsgoilon sonirhon baij Turk suwag uzlee. TRT gedeg yum baina. Neg udaa ednii parliamentiin hurliig damjuulj baigaa bololtoi baina. Neg monhor hamartai, nudnii shultei arab torhtei erhem iltgel tawiad l .., busad ni alga tashaad l suugaad baih yum. oor suwag uzej baigaad tsagiin daraa dahin soliwol mani er urgeljiluulen yarisaar l bailaa. ( Bid udaan harj suuw.) Sonsoj bui humuus ni ihed tomootoi baij zarim yued negen zereg bosoj zogsood automat shig l alga tashaad bailaa. Manai MAXH iihan ch gesen arai ingej hural hiihgui dee bid yariltsan awai.

...Turk er shig uh...

Neg yaruu bairagch :
.. amidarwal Bairon shig amidar
uhwel Turk shig uh...
gej shuleglesen baisan ni yagaad ch yum sanaand orood bailaa. Ene monhor hamartai dogshin hartstai Turkuud neeree l aimshiggui zorigtoi uhlees ch aiddaggui baisan humuusiin ur sad baih gej bodloo. Neg kinon deer Turkuud selmee bariad Orosuudiin buunii omnoos dairaad baigaa heseg baidag yum. Bas Yoponii Kamikadze gej uhlee medseer baij tulaldaand ordog baisan tsereguudtei Turk daichidiig haristuulan bodloo.

Turkuudiin amidarliin hew mayag

Eronhiidoo ih taiwan yum. Yarch sandrah yum barag baihgui. Hoid taliin Istanbul geh met tom hotuudad yamar yum be buu med. Harin omnod hesegtee amgalan, stressgui uur amisgal zonhilno.

Butssan ni...

Antalyagiin niseh ongtsnii buudal ruu uur shonoor hodloh bolloo. Buudliin reception deer mongonii margaan garaw. mani ers zalidaad iluu mongo awsaniig bi medelgui ogch orhiw. Unendee kass talon geh yum ni Turkeer l bichsen baisan tul bi yu ch oilgosongui. Harin garch irsen hoinoo l ogoh yostoigoos hed dahin iluug ogsnoo medej naiziigaa butsaaj oruulaw. Autobus yawah bolchihood sandargaad baidag nogoo hun ni meden budilaad baahan yum bolow. Ene Mongolchuud irsneesee hoish paaktlaad l dandaa autobusnaas 5, 10 minut hotsorch baih yum gej tsag barimtlah durtai Germanuud dotroo bodoj baisan biz ee.

Ongostond buyu, dugnesen ni...

Tertee dor dalain ereg deer Antalya hot hotsorloo. Har dalai, Kaspiin tengis, Gazriin dundad tengisiin dund orshih urjil shimt horstei Turk oron. Ertnii Greek, Romiin , Persiin, Kurdiin magadgui anhnii soyol irgenshiluudiin ul moriig hadgalsan nutag.

Bi ene ayalalaaraa yu olj medew ee gej bi ooroosoo asuusaar yawlaa. Tertee tsagt haaya derlen orshij baisan horshuud maani yamar shuu amidarch baigaag nudeeree harlaa. 70 orchim saya hun amtai ene ulsiin baigali, tsag uuriin nohtsol tuiliin taatai yum. Bi hahir huiten owol, shuurga, hawsargaar bayalag hawar zonhilson Mongol ornoo haristuulan bodloo. Turked ulam hurdan hogjih bolomj ih baina. Humuus ni jaahan archaagui yum daa. Eswel Laliinh ni shashin, tsergiinh ni diktatur saad boldog yum bolow uu .

Tertee baigaa buhen ongotsnii tsonhoor todhon haragdana.Austriin uularhag nutag bituu tsastai bailaa. Minii bie saihan amarch yadargaagaa tailj awaad Europiin tow ruu nisej yawna. Turkuud ch gesen Europiin hogjiliig guitseheer temuulj baina bus uu. Narlag Turk uls ireeduidee ulam ih hogjoosei gej yoroon, amandaa Guneiden gej shiwegneseer suulaa

Otgochuluu
otgochuluu.chuluuntseren@mailbox.tu-dresden.de


    
This message has been edited by erhem from IP address 63.227.158.27 on Mar 21, 2001 11:04 PM


 

Scoring_Disabled_MsgRespond to this message   
Current Topic - ...
  << Previous Topic | Next Topic >>Эхлэл  
Create your own forum at Network54
 Copyright © 1999-2014 Network54. All rights reserved.   Terms of Use   Privacy Statement  
| vv | vv | vv | vvv | պ |
| | | v | vv | v |
2000-2001 v.
vv v 㺺 .

2000-2001 Tsahim Örtöö Network. All Rights Reserved.