Suomalaisella poliisilla on yksi historiasta johtuva ongelma, joka johtuu siitä, että meillä esim. järjestäytyneen rikollisuuden esiintyminen on aika tuore ilmiö. Viranomaiset ovat tottuneet tutkimaan vain "yksittäistapauksia".
Järjestäytnyt rikollisuus rantautui Suomeen vasta oikeastaan 90-luvulla, ollen kytköksissä kuten kaikkialla muuallakin huumerikollisuuteen. Sitten tulivat mp-jengit, vankilajengit jne. Sanoisinko ettei metsää nähty puilta.
Huumejutuissa pyrittiin/pyritään yhä nostamaan yksittäisiä tekijöitä, vaikka kyse olisi kuinka järjestäytyneestä toiminnasta tahansa. Laajemmat systeemit menevät yleensä yli hilseen. Tottahan organisoitu rikollisuuskin muodostuu yksittäisten tekijöiden yksittäisistä teoista. Oikeastaan vasta viime vuosina on huomattu kuinka organisoitua on esim. talousrikollisuus ja kytköksissä muuhun rikolliseen toimintaan.
En väitä, että suoranaisesti sama ongelma toistuu mamujen tekemien rikosten kohdalla. Olettaisin, että sama syy voisi vaikuttaa taustalla.
Joskus ihmettelen myös voimattomuutta esim. turkistarhaterrorismin edessä. Poliisin selitykset "juttujen vaikeudesta" on hämmästyttävää luettavaa. Ei kai se ole mikään selitys? Nythän sama tuli esiin, kun Hesari oli antanut valtavan näytteen vaativasta tutkivasta journalismista kertoessaan, että thai-hierontapaikoista saa seksiä ostettua! Poliisihan selitteli taas siihen puuttamattomutta "näytön saamisen vaikudella". Toki kovasti rajallisten resurssien johdosta se on ymmärrettävääkin.
Kokonaisuutena suomalainen poliisi hoitaa asiansa ja tehtävänsä erittäin hyvin, jos verrataan moneen vastaavaan organisaatioon ulkomailla. Liikenneturvallisuustyötä en lähtisi vähättelemään, varsinkin nykyisen höltyneen liikennekurin aikana. Se on elämä pelissä tieliikenteessäkin.
|