"Mitä ihmettä? Miksi kukaan täällä ei hauku valkonaamoja Keravan puukotussurmasta johtuen?"
Kysymyksessäsi kiinnitit huomiota tärkeään pointtiin. Tosin sanamuodostasi hohkaa suppeakatseisuus eli et ole siinä vielä asian ytimessä.
Tällä palstalla ei järjestelmällisesti haukuta
kaikkia valkonaamoja. Eikä kaikkia mustanaamoja. En ole huomannut itseni enkä kenenkään muunkaan haukkuvan tällä palstalla USA:n ulkoministeri Condoleezza Ricea. Vaikuttaa pätevältä. Sen sijaan voisin haukkua Suomen uutta ulkoministeriä, joka on valkonaama Alexander Stubb. Hän ei ole tyhmä, mutta on kuitenkin puheidensa perusteella niin pihalla todellisuudesta, että vaikuttaa täysin tomppelilta. Notta sitä vaan, että kyllä tällä palstalla voidaan haukkua valkonaamojakin kun ne toimivat tai puhuvat ääliömäisesti. Puheidensa ja toimiensa perusteella myös valkonaamat Thors, Puumalainen ja Illman ovat ääliöitä. Joten ei tässä naaman väri oleellisinta ole vaan teot.
Kysymyksessäsi on monikko
"valkonaamoja". Keitä muita valkonaamoja tämän palstan kirjoittajien pitäisi sinun mielestä tuosta teosta haukkua kuin itse tekijää?
Sikäli olet oikeassa, että tekijän lisäksi syyllisiä on mielestäni muitakin. Neekereitä voidaan syyttää Afrikan maiden sisällissodista, ruokapulasta ja yleensäkin kaikesta Afrikan neekeröinnistä. Etenkin päättävissä asemissa olevia neekereitä. Samalla tavalla voidaan syyttää Suomen tapahtumista etenkin päättävissä asemissa olevia valkonaamoja, jotka ovat ajaneet yleisen tilanteen tällaiseksi pelon, väkivallan, epätoivon ja vihan yhteiskunnaksi. Mitä enemmän ihmiset syrjäytyvät, sitä enemmän tulee tapahtumaan tällaisia tapahtumia. Kuinka paljon näitä täytyy tapahtua ennenkuin pureudutaan todellisiin syihin? Yksi oleellinen syy on koululuokkien koon kasvattaminen sekä monikulttuurisuuden ihannointi. Etenkin monikulttuurin tuputtaminen on tehnyt sen, ettei lapset enää opi ja ymmärrä yhtenäisiä toimintamalleja, sillä suomalaiset tuhansia vuosia vanhat yhtenäiset toimintamallit ja ajattelutavat on 15 vuodessa muutettu kaaosmaiseksi sekamelskaksi. Selitän asian yksinkertaisesti: Kun joudut outoon tilanteeseen yksikulttuurisessa valtiossa, niin silloin tiedät pärjääväsi kunhan noudatat tavanomaista "protokollaa". Monikulttuurisuudessa ei tuollaista voi tehdä vaan on päätettävä mikä toimintatapa on oikea vai eikö mikään omassa tiedossa oleva. Monikulttuurisuus on kaaosta, jossa heikot eivät pärjää vaan syrjäytyvät ja ajautuvat epätoivoisiin tekoihin.
Edellisestä kappaleesta käy selville, että tekijän lisäksi pääsyyllisiä ovat eduskunnassa istuvat monikulttuurisuuden ihannoijat, jotka ovat toimillaan tehneet yksikulttuurisen ja helpon elämäntien nykynuorisolle mahdottomaksi.
Tällaisten tapahtumien syistä ja seurauksista pitää puhua enemmänkin ennenkuin tapahtumat riistäytyvät lopullisesti käsistä.
Olen käsitellyt tällaista syrjäytymistä molemmissa runokirjoissani
http://www.geocities.com/petri_peltonen/
Tässä runo kirjasta
"Päiväni":
Vallanpitäjien ihmisuhrit haamuina kulkevan näät,
ei henkeä heiltä otettu, mutta elämä ja tahto vietiin.
Yksin vaeltavat, tahdotonna, määränpäästä välittämättä,
mieli särettiin, ilon tunne tuhottiin, tuolla niitä menee.
Ei pitänyt maa huolta omistansa, välittänyt ei kansastansa,
veli, sisko sivuun pantiin, väki Suomen alas lyötiin.
Oikeutta kansallamme määrätä täällä ollut ei ole aina eikä nyt,
muut tuolta taasen toiset tavat tuo ja säännöillä meitä muuttavat.
Alempana me heitä sanovat heidän lait, selittämättä tarkemmin,
lyötynä rahvas kulkeissaan, silti kuvittelee saavansa parempaa.
Päättää vallanpitäjät jos ei puolesta Suomen kansan,
niin kuka meitä kuuntelee ja suojelee, kuka etujamme ajaa?
Ja toinen:
Ei suomalainen ole voittaja,
sen näkee näistä kaduista,
tiilistä,
asfaltista,
kivistä.
Ja kolmas:
Ei haavan lehti heilu,
vaikka myrskyää,
humise ei tuuli puissa,
vaikka taivas raivoaa.
Enää ei täällä
näy kukkien aaltoa,
pois kadonneet
vuokot kedolta.
Vain taivas synkeä,
ei pilveä valkeaa,
taikka lintua
vasten taivaan sineä.
Värähdä ei lehtikään
myrskyn silmässä,
metsä ei tuoksu
keväässäkään.
Vielä neljäntenä kalevalamuotoinen runo:
Onhan outoa menoa
näillä Kallion kaduilla,
huumemiehiä pubissa,
syrjäytyneitä pihoilla,
mielisairaita ajettu
yksin kärsimään kotiinsa.
Eipä täällä ennen ollut
asemiehiä ovilla,
ei tarvittu aikaisemmin
virastoissa vartioita.
Erittäin pahaksi mennyt
tämä aikamme nykyinen,
enemmän pelottavaksi
kuin milloinkaan aikaisemmin.