Jokaiselle oma nimikkopakolainen?
Olen nuuka ja asun nuukasti. Siitä hyvästä minua on jo kolmesti palkittu asettamalla seinän taakse asumaan ikioma nimikkopakolainen. Tästä voisi ajatella, että noh, minulla on ollut huonoa onnea kun nämä kolme perättäistä sankaria ovat vieneet yöunet, työrauhan ja mahdollisuuden päiväuniin metakallaan. Mutta kun luku ei jää kolmeen. Nimikkopakolaiseni ovat seurallista väkeä. Kolmen sijaan naapureita onkin ollut yhteensä 19 kappaletta, siis yksiössä. 19 nimikkopakolaista!
Oma puolueeni toivoo, että saisin toisenkin seinän taakse, ylle ja alle lisää nimikkopakolaisia.
On härskiä väittää meitä uupuneita metsien miehiksi tahi natseiksi. Jos saisin asua metsässä, voisin sentään nukkua ja tehdä työtäni. Ennen nimikkopakolaisiani en välittänyt pakolaispolitiikan puutteesta pätkääkään. Samoin oli minulle samantekevää, että mitä pysäköinti maksaa Ivalossa. Asia ei vain koskettanut.
Ennen nimikkopakolaistani en ole huutanut ja rähjännyt ystävilleni silmät punaisena valvomisen takia. Nimikkopakolaiseni takia minulla on nyt vähemmän ystäviä ja kukaan ei halua tulla vierailemaan meluisassa kodissani.
Väitän, että tältä ilmeisen 18-vuotiaalta idealisti-Relanderilta puuttuu elämänkokemus ja yhteiselämä oman nimikkopakolaisen kanssa.
Miksi antaisin nimeni julki? Tiedän olevani vähemmistössä ja vähemmistöjä vainotaan usein ilman perusteita.
|